On ne jätkät nopeita...

Lähtivät 15.45 ja homma on tässä mallissa:

Koti kuntoon... miehet hommissa!!

Ihan niin kuin tv-sarjassa, paitsi että tämä roska pitää maksaa itse ;)

Nopeat on kaverit! Aamulla varttia vaille 8 soi ovikello auton siirtämistä varten ja hommat miehet aloittivat noin klo 8.15. Klo 9 olikin jo vanha peltikatto otettu pois ja uuden laittaminen alkoi...

Aikamoinen homma vain tuon vaalean aluskatteen takia!! Vanha aluskate oli melkein joka paikassa liian lyhyt ja asia on pakko korjata ennen kuin talo laitetaan myyntiin. No nyt saa mahdollinen ja toivottava uusi omistaja uutuuttaan kiiltelevän peltikaton jonka pitäisi nykytekniikalla tehtynä kestää 30-40 vuotta. Vanhassa katossa olikin muutenkin jo elinikä  aikalailla tapissa; pinnoitteet lähteneet, rännit vähän huonossa hapessa, syöksytorvien kiinnitys vähän niin ja näin jne... Kyllä nyt kelpaa!!

Espoon pään muuttorumba etenee tällä hetkellä (ja muutenkin) eniten tuon vaimon tekemänä ja mun osaksi on tullut "teknisemmät hommat" sekä Nellin viihdytysjoukoissa toimiminen (liekö ollut omaakin osuutta tuossa tehtävänannossa ;)). Kova likka tuo Jassu on painamaan hommia indeed.

Odotellaan...

Jouluahan tässä odotellaan ja hetken rauhoittumista... On tässä aika matalaliitoa ollutkin ja yksi jos toinenkin on joutunut venymään milloin minkäkin syyn takia...

Viikonloppuna kävin kääntymässä Caribialla (ssa) eli siis Turussa viheltelemässä Suomen Cupin finaalia ja kuinka ollakaan niin Nelli tietynkin silloin tuli pieneen kuumeeseen... Ei mitenkään perinteisen pahasti mutta kuitenkin sen verran että päätettiin olla tänään vielä kotona ja Jassun vuoro pyörähtää asioilla.

Eihän sillä tänään kuumetta ollut mutta ei viitsitty tarhaankaan viedä... toki ulkona vähän käytiin...

Perheenjäsenen poistuminen keskuudestamme

Suuri suru ja murhe on kohdannut allekirjoittanutta ja koko perhettä. Vuosikaudet keskuudessamme ollut uskollinen perheenjäsen on poistunut keskuudestamme. Vaikka olinkin tätä jo ounastellut pitemmän aikaa - merkit olivat olleet ilmassa vuoden verran - tuli poistuminen sitten kuitenkin suurena järkytyksenä!

Kaukana on nyt tuo uskollinen ystävä! Ystävä joka jaksoi olla tukemassa matkalla ja kotona riippumatta säästä ja vuorokauden ajasta. Ystävä joka kuitenkin, iästään huolimatta, herätti ansaittua arvostusta kunnioitusta aina siellä missä yhdessä liikuimme.

Mutta kuten aina ja tässäkin tapauksessa. Kauniit ja rakkaat muistot elävät muistoissamme ja uskomme kaikki että olet saanut itsellesi uuden kodin jossa sinua arvostetaan, kunnioitetaan ja käytetään arvollesi sopivalla tavalla ja riittävällä määrällä.

Lepää rauhassa!

Erään blogin muistosanoja lainaten toivon että te kaikki sadat kirjoitukseni lukijat hiljennytte hetkeksi, ehkä jopa sytytätte valkoisen kynttilän ystäväni muistolle ja annatte ystävälleni edes yhden kauniin ajatuksen, kiitos!

"Illalla kun Pohjoisen taivas tummuu, yksi tähti siellä kirkkaimpana loistaa, se

olethan sinä siellä kuiskaten: "Enhän mennyt minnekään, nyt seuraan täältä teidän elämää."

Ja tällä suuren surun täyttämällä hetkellä tuntuu siltä että vain runot auttavat elämässä eteenpäin:

"Saatoin arvata, että kaipaisin sinua,että moni asia olisi toisin ja vaikeaa ja monimutkaista.

En sitä, että ikävä ei olisi jossain, vaan kaikessa, kaikkialla. Että suru asettuisi taloksi. Että kaipaus tuntuisi joka hetki."

Ohessa rakkaasta ystävästäni kuvia vuosien varrelta:

Mökille lähdössä 07/09

Hymyilevän motoristin kevätpäivä 16.5.2004

Varttimailikäskytystä kesäkuussa 2005

Matkalla Ahvenanmaalle ja Ruotsiin heinäkuussa 2007

Ahvenanmaalla lauttaa odotellessa

Halusin myös kunnioittaa ja muistaa kuvalla myös ystäväni ystävää
joka myös traagisesti poistui keskuudestamme.
Yhdessä he kokivat monta hienoa hetkeä!
Hänet vaihdettiin tylysti keskieurooppalaiseen
versioon (kuulemma paremmat kyydit)

Ilkeitä paskiaisia

Nuo puiden lehdet juu ja varsinkin nuo lehtikuuset josta jäljempänä lisää. Tässä muutama viikko sitten oli pakko tarttua itseään niskasta kiinni ja aloittaa kunnon haravointi ennen kuin talvi ja pakkanen tulee. Silloin kun muutimme tähän omakotitaloon, ehdimme haravoida lehdet kasoihin jonka jälkeen tuli pysyvä pakkanen. Lopputuloksena seuraavana kesänä oli pihalla jäätyneitä kasoja vielä juhannuksenakin... Kai sitä sitten pikkaisen viisastuu?

Lähtökohta -- lehtiä ja lehtiä....

Lopputuloksena kasoja ja kasoja...

Mutta kaiken pahan alku ja juuri pihallamme ovat nuo kirotut lehtikuuset joita on vajaa kymmenkunta. Rumia puita, ei mitään hyötyä ja kaiken kukkuraksi tiputtavat kaikki neulasensa ruohikolle, talon katolle, ränneihin, pihalle ja joka paikkaan.

Nuo kun jättää haravoimatta niin pihalla on keväällä sellainen parin sentin paksuinen kerros noita märkiä, vettyneitä, limaisia, ärsyttäviä ja pirun hankalia haravoitavia hurumycket. Alla pari otosta muutamasta haitakkeesta...

Kaiken kaikkiaan kaatopaikalle vietävää syntyi kohtuu kuivista lehdistä noin 250 kg punnituksen mukaan... Ihme juttu että täällä hämeessä joutuu maksamaan noistakin pihan haravointijätteistä punnitusmaksun. Tietääkseni monella paikkakunnalla ei haravointijätteistä tarvitse maksaa mitään kun ne vie kaatopaikalle tiettynä ajanjaksona.

Evil1

Evil2

Syksy soluu muuten normaalia tahtiaan eteenpäin. Pienimuotoisen ilmalämpöpumppukriisin jälkeen olemme tulleet tilanteeseen jossa odottelen miten nuo 3 piikin saanutta alkavat reagoida. Hyvässä lykyssä hoitelen kohta noita kaikkia ;(

Kurikan Rambo

Joku näköjään lukee blogiani... no, elämään tyhjänpäiväistä täytettä etsivä henkilö voikin saada jotain sisältöä elämäänsä jos on oikein epätoivoisessa tilanteessa.

Mutta aina tapahtuu jotain yllättävää elämässä ja eilen yllätys oli suuri kun huomasin että Kurikan Rambo oli laittanut meille kotiin kirjekuoren. Vaatimuksena sen avaamiselle oli kuuden todistajan, papin, poliisin sekä meidän molempien (vaimo ja minä läsnäolo).


Illalla emännän tultua hurrimaasta kotiin avasimme sitten tuon kirjekuoren ja yllätyksemme oli suuri sisällön paljastuttua. Kumisormikkaita? Juuri niin!! Sellaisia joita ?tutkimuksissa työnnetään youknow... Ja kaiken kruunasi vakoilutyyliin monimutkainen palapeli viestin sisällön selvittämiseksi kahden toisiinsa liitettävän kortin muodossa johon tuo Kurikan "kone" oli omilla hieroglyfeillään kirjoittanut salaperäisiä viestejään.

On se kumma juttu että kaikki salaisuudet vuotavat maailmalle... Kiitos! Kumisormikkaista! Elämämme on tällä hetkellä paljon antoisempaa...

Vähän on blogi jäänyt päivittämättä jonkun tekosyyn takia mutta tässä vähän kuulumisia sitten. Nelli kasvaa ja kaunistuu ja mielikuvitus selkeästi kehittyy painajaisunien tultua peliin mukaan ja leikitkin sitten muuttuvat. Eilen illalla jouduin työntämään hanurini (ilman kumisormikkaita tosin) pesukoneen luukusta sisään mitä mahtui, istumaan siinä ja taputtamaan käsillä polvia tahdissa... Kyseessä oli nimittäin leikki jossa pesukoneemme toimi rakettina! Tämä taas juontaa Pikku Einstein seikkailuihin jossa viiden koltiaisen poppoo selvittää erilaisia asioita apunaan upea raketti. Asiasta muistaakseni vaimon blogissa enemmän...

Lentopallon Sm-Liiga on myös pyörähtänyt käyntiin ja illalla matkaankin Raisioon jossa Raision Loimu saa vastaansa Hurrikaani Loimaan. Ei voi mitään, kyllä pelipäivä on juhlapäivä ja tässä julkinen kiitos perheelle että saan harrastaa asiaa ja olla mukana lajin parissa jota suuresti rakastan.

Ps. Oli siellä kirjekuoressa sitten pari äänikirjaakin. Taitaa raukka Kurikasta kuvitella ettemme osaa lukea.